Vaalimuusa tutkii vaaleja, vaalimainontaa, demokratiaa ja äänestämistä. Tutkimuksia esitellään Vaalimuusa-blogissa. Tutkimuksia on tehty vuodesta 2008 asti, katso tehtyjen vaalitutkimusten lista ja tutkimustietopankin esittely. Lisätietoja Satunnainen äänestäjä-kirjasta löytyy täältä.
Vaalimuusan tarina
2008 Kuntavaalit
Töiden sivussa olen tutkinut huvikseni äänestäjien käyttäytymistä jo vuoden 2008 vaaleista alkaen. Silloin harmittelin sitä, kun suosikkiehdokkaani ei ollut vastannut kuin yhteen vaalikoneeseen ja siihenkin melko yliolkaisesti. Pidin tätä laiskuuden osoituksena ja kunnioituksen puutteena äänestäjiä kohtaan ja en äänestänyt häntä. Mietin myös, että jos ehdokas ei ole vaalikoneessa, ei hän myöskään tietenkään ole sen antamien suositusten joukossa. Koska osa ihmisistä näytti äänestävän pelkästään vaalikoneen suosituksen perusteella, arvelin vaalikoneisiin vastaamisella olevan paljon merkitystä vaalien lopputulokselle. Selvittelinkin sitten , miten vaalikoneisiin vastaaminen ja vastaamattomuus vaikuttivat keravalaisten ehdokkaiden pääsyyn kunnanvaltuustoon. Havaitsin pienessä vaalikonetutkimuksessani, että pelkästään vaalikoneisiin vastaaminen korreloi selvästi valtuustopaikan kanssa. Mietin, että ehdokkaat eivät varmaankaan tajunneet tätä, että mitä ahkerammin he olisivat viitsineet vastata koneisiin, sitä todennäköisemmin he olisivat päässeet valtuustoon (laita tutkimus nettisivuille ja tähän viite).
2011 Eduskuntavaalit
Seuraavissa vaaleissa etsin suosikkiehdokkaistani tietoa Facebookista ja pohdin sitä vaikuttaako Facebook profiili ja sen käyttö kampanjoinnissa eduskuntaan pääsyyn. Huomasin Facebook ja vaalit -tutkimuksessa, että korrelaatio oli ihan selvä. Huomasin myös hämmästyksekseni, että pienpuolueet eivät olleet juurikaan käyttäneet tätä ilmaista välinettä. Pienpuolueilla rahaa kampanjointiin on niin vähän, että ilmainen tehokas kanava olisi kannattanut ehdottomasti hyödyntää. Pohdin sitä, etteivät he varmaankaan tienneet kuinka tehokas kanava oli. Mietin myös, ettei äänestäjillä ollut todennäköisesti mitään hajua siitä, että tällaiset mainoskanavat vaikuttivat heidän valintoihinsa niin paljon.
2014 Europarlamenttivaalit
Vuonna 2014 harrastus alkoi riistäytyä hallinnasta. Luin monta kirjaa ja akateemista artikkelia äänestäjien käyttäytymisestä. Tutkin uudelleen Facebookia vähän tarkemmin, tein laajat kyselyt eurovaalien äänestämisen ja äänestämättömyyden syistä. Näihin kyselyihin vastasi yhteensä 1211 ihmistä, joista jokaiselle olen vastauksista kiitollinen. Tässä kirjassa esitetyt tutkimustulokset perustuvat enimmäkseen noihin kyselyihin. Kyselyissä sovelsin väitöskirjassani kehittelemääni mallia kuluttajan päätöksenteosta.
2015 Eduskuntavaalit
Tarkistin muutamia asioita vuoden 2015 eduskuntavaaleissa uudelle pienellä kyselyllä (Eduskuntavaalien 2015 äänestäjät), johon vastasi 125 ihmistä. Tein myös Twitter analyysin (tulossa), tapahtumamarkkinointitutkimuksen ja vaalikone -analyysin. Tämän jälkeen totesin, että minulla on paljon kerrottavaa äänestäjien käyttäytymisestä.
2017 Kuntavaalit
Kuntavaaleissa minua kiinnosti tutkia miten tehokasta sanomalehtimainonta on eli miten paljon äänten kanssa korreloi ilmoitusten määrä ja koko. Lisäksi tein vertailun medioiden välillä siitä, missä mediassa ilmoittaminen on tehokkainta (Facebook, Twitter, suoramainonta, sanomalehti, ilmaisjakelulehti). Selvitin myös erityisesti sitä millaiset mainokset toimivat.
2019 Eurovaalit
Selvitin erityisesti sitä miten erilaiset huolenaiheet vaikuttavat ihmisten äänestyspäätöksiin.
2021 Kuntavaalit
Kyselyssä testataan monien aiempien oletusten paikkansapitävyyttä. Uutena teemana selvitetään mediakäytön ja äänestämisen suhdetta. Myös koronan vaikutusta äänestyspäätöksiin. Vaalimainonnassa keskitytään erityisesti Youtuben, Instagramin ja Tiktokin tehoon ja vaaliselfie-ilmiöön.
Minua on inspiroinut uteliaisuuden lisäksi huoli äänestäjän vaikeuksista äänestää ”oikein”, eli sellaista ehdokasta, joka joko edustaa hänen arvojaan tai ajaa hänen etujaan. Jos ihmiset eivät onnistu äänestämään ”oikein”, ei myöskään demokratia toimi ajatellulla tavalla. Olen myös huolissani vaalikoneiden kasvavasta vallasta, koska niiden tulosten manipulointi ja äänestäjien ohjailu niiden avulla on todella helppoa. Vaalimuusan tavoitteena on lisätä tietoa äänestäjien käyttäytymisestä ja siten auttaa äänestäjiä tekemään parempia äänestyspäätöksiä. Tavoitteena on myös auttaa ehdokkaita tekemään parempaa (informatiivisempaa) vaalimainontaa, mikä myös edesauttaa demokratian toteutumista.