Otsikko6 Otsikko2 Otsikko
Otsikko3 Otsikko5 Otsikko4
Vaalimuusalogo
MentoroinninROI3

Tilaa raportti pdf-muodossa tästä (ilmaiseksi).

Johdanto

Mentorointi auttaa yksilöitä löytämään oman potentiaalinsa ja pääsemään eteenpäin uralla. Mentorit nauttivat mentoroinnista ja muiden auttamisesta ja saavat samalla laajennettua verkostojaan. Mentoroinnista on siis siihen osallistuville yksilöille selvää hyötyä. Mentoroinnista on myös kustannuksia. Mentorointiin osallistuvilla osapuolilla prosessiin kuluu vähintäänkin aikaa, mahdollisesti siitä seuraa myös matkakuluja ja muita maksuja. Lisäksi mentoroinnin järjestelyihin ja organisointiin kuluu aikaa ja rahaa. Tässä raportissa tarkastellaan mentoroinnin hyötyjä ja haittoja yhteiskunnan ja yritysten kannalta. Toisin sanoen mikä on mentoroinnin tuotto siihen sijoitettua pääomaa kohden.

Raportti perustuu useisiin mentoroinnin vaikutusten tutkimuksiin Suomessa ja maailmalla. Raportissa on kiinnitetty erityistä huomiota kolmeen erityyppiseen mentoroinnista hyötyvään ryhmään eli työntekijöihin, maahanmuuttajiin ja nuoriin.

Mentoroinnin hyödyt mentoroitavalle

Mentoroinnin hyödyt työssäkäyville ihmisille

Maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan (esimerkiksi Underhill 2006, Chao 1997, Wallace 2001), mentoroinnista on selviä hyötyjä siihen osallistuneille:

 

 

 

 

 

Hieman konkreettisempia hyötyjä listattiin Suuressa Mentorointitutkimuksessa (2017). Tutkimuksen mukaan mentoroinnista on siihen osallistuville seuraavia hyötyjä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Suuressa Mentorointitutkimuksessa selvitettiin myös millaisissa tilanteissa mentoroinnista voisi olla hyötyjä. Selvisi, että ihmiset ajattelevan mentoroinnin olevan hyödyllistä hyvin monissa eri työelämän vaiheissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mentoroinnin hyödyt nuorille

Yhdysvalloissa on useita erilaisia mentorointiohjelmia lapsille, nuorille ja opiskelijoille. Bruce & Bridgeland (2014) ovat tehneet laajan kyselytutkimuksen yhdysvaltalaisten 18-21 -vuotiaiden nuorten mentorointikokemuksista heidän nuoruudessaan ja lapsuudessaan. Kyselyyn vastasi 1109 nuorta. Vertailtaessa nuoria, joilla oli ollut mentori ja niitä joille ei ollut, tutkimuksessa löytyi merkittäviä eroja.

 

Mentoroinnin vaikutukset näyttäisivät siis melko hyviltä jo kyselytutkimuksen perusteella. Vähän perusteellisemmin aihetta ovat tutkineet Anton Paulin ja Judy Templen (2007), jotka ovat tutkineet laajasta tilastollisesta aineistosta eri mentorointiohjelmiin osallistuneita ja osallistumattomia. Tutkimus osoittaa, että mentoriohjelmat Minnesotan alueella Yhdysvalloissa tuottavat viidenlaisia mitattavia tuloksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Samansuuntaisia tuloksia on myös Levine and Zimmerman (2003), Newman, Smith and Murphy (1999) ja Belfield (2003) tutkimuksessa.

Mentoroinnin hyödyt maahanmuuttajille

Maahanmuuttajien hyötymistä mentoroinnista on tutkittu Ruotsissa ja Kanadassa. Ruotsissa Jonas Månsson ja Lennart Delander ovat tutkineet vuonna 2015 pakolaisten mentoroinnin vaikutuksia. Ruotsissa toteutettiin pilottikokeilu vuosina 2010-2012, jossa mentoroitiin osaa maahan juuri tulleista pakolaisista. Tutkimuksessa selvisi, että mentoroinnilla on selviä positiivisia vaikutuksia miesten työllistymiselle, mutta naisten työllistymiselle ei havaittu vaikutuksia. Tutkijat arvioivat erojen naisten ja miesten välillä selittyvän kulttuurieroilla naisten työntekemisen suhteen eri maissa. Vaikka mentoroinnista ei näyttänyt naisten kohdalla olleen hyötyä työllistymisen kannalta tutkijat kuitenkin arvioivat, että siitä on ollut pitkän aikavälin hyötyjä asenteen muutoksina. Pakolaismiesten työllistymiseen ja tuloihin mentoroinnilla oli selkeästi positiivinen vaikutus.

Kanadassa on tehty kaksi tutkimusta maahanmuuttajien mentoroinnista. Maytreen ja Allies-Accenturen raportin (2013) mukaan vuoden jälkeen mentoroinnin aloittamisesta maahanmuuttajien työttömyys oli vähentynyt merkittävästi, tulot olivat kasvaneet selvästi ja koulutusta ja osaamista vastaavan työn löytyminen parani huimasti. Katso tulokset:

Samantyyppisiä tuloksia löytyi myös Ottawassa (2012) tehdyssä tutkimuksessa maahanmuuttajien mentoroinnista. Siinä tutkittiin tuloksia neljän kuukauden mentoroinnin jälkeen ja todettiin mentoroinnin vaikuttaneen työllistymiseen selvästi. Mentoroiduista 67% oli löytänyt työpaikan, kun kontrolliryhmän maahanmuuttajista töissä oli vain 16%.

m1
m2
m3
item3
m4
m5
m6
m7

 

Mentorikin hyötyy mentoroinnista

Mentoroinnista on tutkimusten mukaan paljon hyötyjä mentoreille itselleen (esimerkiksi National Academies of Science 2017, 1997, Cox 1997, Dolan and Johnson, 2009, Eagan et al., 2013, Laursen 2010, Ghosh & Reio 2013). Näitä hyötyjä on listattu alla olevaan kuvioon:

 

 

Samansuuntaisia tuloksia tuli myös Suuressa Mentorointitutkimuksessa. Sen lisäksi, että mentorointi on mukavaa ja siitä tulee hyvä mieli, myös mentorin ajatukset selkiytyvät, he tapaavat uusia ihmisiä ja heidän verkostonsa laajenevat:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yritysten taloudellinen kannattavuus paranee mentoroinnin seurauksena

Koska mentoroinnista on osoitettu yllä olevan hyötyä niin mentoroitaville kuin mentoreillekin, on siitä toki myös hyötyä yrityksille, joissa nämä työntekijät työskentelevät. Yritysten näkökulmasta mentoroinnissa on valitettavasti myös kustannuksia. Näitä mentoroinnin kustannuksia on pääasiassa mentorin ja mentoroitavan aika. Erityisesti se minkä verran tuottavampaa työtä jää tekemättä sinä aikana mikä käytetään mentorointiin. Jonkin verran rahallisia kustannuksia voi tulla materiaaleista, ulkopuolisista konsulteista tai maksullisista mentoreista, mentorointitiloista, matkakustannuksista ja suunnitteluun käytetystä ajasta. Jotta mentoroinnista olisi yritykselle hyötyä mentoroinnin kokonaishyötyjen yrityksen näkökulmasta tulisi ylittää mentorointiin menevät kokonaiskustannukset. Tätä on tutkittu useissa tutkimuksissa. Useissa yritysten mentorointitutkimuksissa on todettu yritysten kannattavuuden parantuneen (esimerkiksi Britannian hallinnon teettämä tutkimus 2013, Nestan tutkimus 2012 ja Alleman & Clarken 2000 tutkimus), mikä osoittaa, että mentoroinnin ROI on ollut positiivinen. Varsinaisia mittauksia siitä kuinka paljon sijoitettu euro tai dollari tuottaa kassavirtaa ei ole tehty. Edellä mainituissa tutkimuksissa on osoitettu mentoroinnista olleen yrityksille seuraavia hyötyjä.

m8
item4
m13
item5

 

Yhteiskunta hyötyy mentoroinnista

Yllä on osoitettu mentoroinnista olevan hyötyä yksilötasolla niin mentoroitaville kuin mentoreille itselleenkin. Hyötyjä on tutkimusten mukaan myös yrityksille, jotka mentoreita käyttävät. Mutta miten yhteiskunta hyötyy mentorointitoiminnasta, kannattaako siihen satsata resursseja? Jos yritysten kannattavuus paranee mentoroinnin tuloksena ja yksilöiden työllistyminen ja työntuottavuus voisi ajatella yhteiskunnankin hyötyvän merkittävästi mentoroinnista kasvaneiden verotulojen ja vähentyneiden työttömyyskorvausten myötä. Tietotekniikkayritys Sage tutki vuonna 2014 11.000 pienen ja keskisuuren yrityksen toimintaa 17 maassa. He havaitsivat, että aika moni yritys toivoi saavansa mentorin (89%), kun vain 28%:lla oli mentori. Koska mentoroinnista on osoitettu olevan yrityksille merkittäviä hyötyjä he päättelivät, että mentorointivajeella (mentoring gap) on usean miljoonan punnan negatiivinen vaikutus pelkästään Britannian talouteen. Hieman täsmällisemmin yhteiskunnan saamia mentoroinnin hyötyjä on mitattu SROI- mittarilla eli Social Return on Investment.

Paul A. Anton ja Judy Temple (2007) ovat tutkineet nuorten mentoroinnin kannattavuutta Minnesotan alueella Yhdysvalloissa. He toteavat, että mentoroinnilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten asenteiden ja taitojen kasvattamisessa ja siten auttamisessa heitä tulemaan tuottoisiksi kansalaisiksi. Tutkimus osoittaa, että mentoriohjelmat Minnesotan alueella Yhdysvalloissa tuottavat viidenlaisia mitattavia tuloksia:

o Opiskeluvaikutukset: Parantaa kouluarvosanoja, mikä johtaa korkeampaan valmistumisasteeseen, parantaa jatko-opiskelupaikan saamista

o Tulotasovaikutukset: Parantaa tulotasoa elämän aikana

o Terveysvaikutukset: Vähemmän teiniraskauksia, vähemmän alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttöä

o Rikosseuraamusvaikutukset: Vähemmän nuorisorikollisuutta (väkivalta ja omaisuusrikokset), säästää siten uhreille maksettuja korvauksia, oikeudenkäyntikuluja ja vankilakuluja

o Sosiaalitukivaikutukset: Vähemmän tarvetta sosiaalipalveluille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Tutkijat arvioivat oman tutkimuksensa ja muiden tieteellisten tutkimusten perusteella, että jokainen mentorointiin sijoitettu dollari tuottaa yhteiskunnalle 1,87 dollaria takaisin kasvaneina verotuloina ja pienempinä sosiaali-, terveys-, ja rikosseuraamusmenoina. Hyödyt on laskettu väestöstä keskimäärin, ne ovat sitä suurempia mitä tarkemmin mentorointi voidaan kohdistaa siitä erityisesti hyötyviin nuoriin, joilla ehkä ei ole luotettavaa ja kokenutta aikuista elämässään.

Levine & Zimmerman (2003) ovat After School Corporation yhdistyksen nimissä tutkineet miten koulun jälkeiset mentorointiohjelmat vaikuttavat nuorten tulevaisuuteen. Heidän laskelmiensa mukaan jokainen sijoitettu dollari tuo yhteiskunnalla 3,19 dollaria säästöä alentuneen rikollisuutena ja parantuneina koulusta valmistumislukuina. Samansuuntaisia tuloksia on myös Newman, Smith and Murphy (1999) ja Belfield (2003) tutkimuksessa.

Bruce & Bridgeland (2014) laajassa kyselytutkimuksessa selvisi, että yhdysvaltalaista nuorista 51% on ollut epävirallinen mentori ja 11%:lla sekä epävirallinen ja että virallinen mentori ja 4%:lla pelkästään virallinen mentori. Kokonaan ilman mentoria on jäänyt 34% nuorista. Tutkimuksessa todetaan, että syrjäytyneet nuoret maksavat yhteiskunnalle vuosittain $93 miljardia dollaria menetettyinä palkkatuloina, veroina ja sosiaalipalveluina. Heidän tutkimuksensa mukaan jokainen nuorten mentorointiin sijoitettu dollari tuottaa kolme dollaria.

Yhteenvetona mentoroinnin SROI eri tutkimusten mukaan (eli mitä yksi mentorointiin sijoitettu dollari tuottaa yhteiskunnalle):

Lopuksi

Tässä raportissa on osoitettu mentoroinnista olevan paljon hyötyjä sekä yksilöille, yrityksille että yhteiskunnalle. Mentorointia voidaan kuitenkin järjestää monella eri tavalla, mikä vaikuttaa kustannuksiin merkittävästi. Voisi myös olettaa, että jossakin kohtaa tulee vastaan ”mentoroinnin kylläisyyspiste”, minkä jälkeen mentoroinnista saatavat hyödyt eivät enää kasva. Näissä tässä referoiduissa tutkimuksissa oli viitteitä siitä, että mentoroinnista hyötyvät eri tavoin eri tilanteissa olevat ihmiset ja siksi mentoroinnin suunnitteluunkin kannattaa uhrata aikaa. Olisi hyvä myös tehdä lisätutkimuksia siitä millainen mentorointia, missä tilanteissa ja kenelle olisi kaikkein tehokkainta.

Kun nyt kuitenkin näyttää siltä, että kylläisyyspisteen saavuttamisesta ollaan kaukana sekä Suomessa että maailmalla olisikin hyvä, että jokin mentorin löytymistä ja käyttämistä helpottava palvelu saataisiin niin työntekijöiden, työelämään astuvien opiskelijoiden, työttömänä olevien kuin opiskelupaikkaakin valitsevien ulottuville. Maahanmuuttajat muodostavat oman ryhmänsä, joka näyttää hyötyvän erityisen paljon mentoroinnista. Toimivan mentorointipalvelun avulla voitaisiin nostaa niin yksilöiden, yritysten kuin yhteiskunnankin tuottavuutta merkittävästi.

m10
Lähteet
Lisätietoja:
kopio